Rv 30 ♥

Teoriassa synnytykseen on siis enää 10 viikkoa mutta käytännössä kaikki on mahdollista. Olen luottavaisin  ja odottavaisin mielin. Tunneside pikkuiseen kasvaa joka päivä ja minulla on jo mielikuvani hänestä. Juttelen hänelle päivittäin, taputtelen ja silittelen. Meillä on jo rutiineja ja valtavasti rakkautta. ♥ 

Tavalla kaikki on valmiina hänen syntymäänsä varten, mutta toisaalta järjesteltävää riittää. Ensi viikon aion pyhittää huoneen järjestelemiseen. Myös turvakaukalon autoon kiinnittämistä olisi hyvä alkaa harjoitella - samoin kuin rattaiden käyttöä. Kaikesta tästä huolimatta kaikki oleellinen on kuitenkin valmiina. Mieskin alkaa olla jo "malttamaton", mikä on ihanaa. Toki toivon, että lapsi pysyy vatsassa vielä sen aikaa, että rengassesonki saadaan päätökseen - se kun sitoo miehen töihin muutamiksi viikoiksi aamusta myöhään iltaan. 

VAU-sovelluksen arvioita lapsestamme:

PAINOARVIO: 1600g (myskikurpitsa)

PÄÄ-PEPPUMITTA-ARVIO: 26,5cm

KOKONAISPITUUSARVIO: 36cm 

(KUVA: Vau.fi)

SF-mitta oli viimeksi 25.2. neuvolassa 29cm eli yläkäyrillä. 

Viikon päästä meillä on taas neuvola, joten mielenkiinnolla odotan meneekö mitta edelleen yläkäyrillä. Toivon, että ei, sillä pelkään sen tarkoittavan suurta lasta, mikä taas lisää pelkoani sektiosta. 

Lapsen kääntyminen on myös mietittytänyt minua paljon. Toivottavasti saadaan siitäkin jokin arvio neuvolassa. 

Edellisyönä vauva tosin muljasi tavalla, jota en ole ennen kokenut. Liikkeet olivat niin rajuja ja laajoja, että ne saivat minut voimaan pahoin. Olin aivan varma, että oksennan jos muljaus ei pian lopu. En tiedä mitä pikkuinen puuhasi, mutta toiveikkaasti ajattelen hänen kääntyneen raivotarjontaan. 

Tällä hetkellä olo on ollut todella tasainen. 

Harjoitussupisteluja on tullut useammin, varsinkin heti kun lähden istumasta liikkeelle. Ei kuitenkaan vieläkään mitään kivuliasta. 

Närästys on helpottanut - nenäverenvuoto ei. 

Masussa myllertää tasaisesti ja lähes kellontarkasti, mikä on ihanaa. ♥

Vatsa toimii hyvin päivittäin. 

Olen energinen. 

Yöunet ovat pätkittäisiä. 

Rannekanavien oireyhtymä on ainoa vaiva, joka haittaa jokapäiväistä elämää ja on varsinkin öisin sekä pienenkin rasituksen jälkeen todella kivulias vaiva. 

Enää pieni hetki - sitten kaikki muuttuu ♥