Hei me muutettiin!

Me tosiaan muutimme mieheni kanssa noin kuukausi sitten uuteen yhteiseen ja ihan omaan rivitaloasuntoon ja vasta nyt kaikki hälinä ja järjestely alkaa olla siinä pisteessä, että ehdin taas päivittää blogia. 

Me muutimme hissittömän talon kolmannessa kerroksessa sijaitsevasta 62 neliön kerrostaloasunnosta 100 neliön kahdessa kerroksessa olevaan rivitaloasuntoon, joka oli juuri remontoitu edellisten asukkaitten toimesta täysin uudenveroiseen kuntoon. Tuntuu lottovoitolta. Ja hintakin oli todella edukas siihen nähden, mihin olimme varautuneet. 

Kuukausi tässä asunnossa on ollut juuri sellaista kuin toivoimmekin: huoletonta ja mukavaa. Viihdymme todella uudessa kauniissa kodissamme, naapurit ovat mukavia ja ympäristö miellyttävä sekä luonnonläheinen. 

Muutto sujui mukattomasti miehen ja hänen ystäviensä toimesta. Minä tottakai olin valmistellut kaiken siihen pisteeseen, että tavarat saattoi vain kantaa muuttoautoon ja siirtää paikasta A paikkaan B. Mitään ei särkynyt ja tavarat löysivät suhteellisen nopeasti oman paikkansa. 

Täytyy sanoa, että muuttaminen ei edelleenkään kuulu mielipuuhiini. Tavaroiden läpikäyminen ja pakkaaminen ovat ihan miellyttävää hommaa, mutta laatikoitten ja pussukkoitten keskellä asuminen aiheuttaa ainoastaan stressiä ja hampaitten kiristelyä. 

Huomenna kirjotan pienen postauksen muuttoon liittyvästä muistettavista, jotka koin tämän muuton yhteydessä oleellisiksi. Ja tietysti kuvia uudesta kodista sekä pihasta, jonka laitosta olen innostunut aivan täysillä. Olen itse asiassa löytänyt itsestäni melkoisen viherpeukalon, joten myös puutarhajuttuja luvassa tulevaisuudessa. 

Oikeastaan ainoa negatiivinen asia muutossa oli vanhan asunnon luovutus, joka ei ollutkaan niin helppoa kuin toivoin. Vuokravälitysfirman kanssa meinasi mennä sukset lopullisesti ristiin heidän syyttäessä meitä huonosto siivouksesta ja sellaisista seikoista, joita asunnossa oli jo kun otin sen vastaan kuusi vuotta sitten. Henkilö, jonka kanssa asioin, käyttäytyi epäasiallisesti ja epäammattimaisesti sekä teki tahallaan kiusaa. Itse päätin pysyä asialinjalla niin kauan kunnes olen saanut vuokravakuusrahat tililleni. Ja kyllähän ne sieltä tulivat, jonka jälkeen tottakai laitoin reklamaation menemään. 

Mutta täällä sitä nyt ollaan uudessa kodissa miehen, kissan ja koiran kanssa, joten luvassa on jälleen hetkiä kehräävän kodin keskeltä. ♥