Viikonloppuna olimme ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillä ja kyllä oli taas pitkästä aikaa ihanaa. Meidän perhe on täysin mökkikansaa ja siellä vietetäänkin käytännössä suurin osa vapaa-ajasta. Useimmiten meitä on siellä minun ja äitini lisäksi äidin sisko, minun serkkuni sekä äitini äiti. Satunnaisesti siellä vierailee myös kummityttöni äitinsä kanssa sekä tietysti mieheni kunhan töiltään ja kalastusharrastukseltaan ehtii. Mökki on meidän temppelimme ja sitä kehitetään jatkuvasti. Isovanhempani ovat rakentaneet sen 80-luvulla ja siitä lähtien sitä on muokattu, korjailtu ja pidetty yllä. Puuhaa on sisätiloissa, muissa rakennuksissa ja piha-alueilla sekä tietysti puutarhan puolella.
Vuoden ensimmäinen mökkireissu tarkoitti myös vuoden ensimmäistä ulkoilua Kössille.
 |
| Rparperit pilkistävät jo ♥ |
Valitettavasti hyvin alkanut kevät sai sunnuntaina pienen takapakin.
Kotona istutukset ovat jo hyvässä vauhdissa - jopa punahatut alkoivat vihdoin 25 vuorokauden jälkeen itää.
Pikkuhiljaa taitaa oll koulimisen aika osalla taimista...
Kuulostaa ,rauhan tyys-sijalta,teidän mökkki:).
VastaaPoistaNäin sen pitääkin olla.
On ihanaa kun on perhettä ympärillä,monessa polvessa;)
Niin nauttivaisia nämä teidän "karva-lapset"...tietävät olevan turvassa...maalla.
Hyvin terhakat ovat pistokkaat.
uusi lumi vanhan surma:))
Mukavaa kevään odotusta...ja...odotusta:):)
Mökki olisi kiva. Meillä on vanha talo ja kaksi isoa tonttia, joiden hoitamisessa riittää puuhaa. Tästä syystä rakensimme joitakin vuosia sitten saunaterassin uima-altaineen, jotta voimme piipahtaa "mökillemme" vaikka joka päivä. Onpa siellä paljon pieniä taimia tulossa. Mukavaa alkanutta viikkoa :)
VastaaPoistaKuljeskelin blogi polkuja pitkin ja löysin tieni tänne sinun blogiisi ensimmäisen kerran
VastaaPoistaja mukavalta täällä vaikuttaa ,joten päätin liittyä lukijaksesi ja alkaa seurata tätä blogiasi.
Minä olen syntynyt järven rannalla ja siellä kasvanut ja sen jälkeen kun menin naimisiin ja järveni hyvästelin, olen haaveillut omasta kesäpaikasta pienestäkin. Mutten ole sitä vielä 35-vuoden aikana saanut, mutta toivo elää...
Tuleppa sinäkin käymään vierailulla aurinkokujalla.
Mukavaa sunnuntai iltaa sinulle.
Onpa ihanaa, että löysit tiesi tänne! :)
PoistaOma kesäpaikka on kyllä aarre, siitä en halua luopua koskaan.
Ehdottomasti tulen vastavierailulle tutkimaan sinun blogiasi, kiitos kutsusta!