maanantai 11. maaliskuuta 2019

Synnytykseen liittyvät pelot

Mikä pelottaa?

Nyt kun laskettuun päivään on aikaa enää rapiat 2 kuukautta, on mieleen hiipinyt yhä useammin synnytykseen liittyvät ajatukset. Itse synnytyksen suhteen olen ollut alusta alkaen luottavaisin mielin enkä ole koskaan osannut pelätä luonnollista alatiesynnytystä. 

Sen sijaan siinä hetkessä kun sain tietää olevani raskaana ja neuvolassa tuli ensimmäistä kertaa puhetta synnytyksestä, koin välittömästi ahdistuvani sektion ajattelusta. Se pelottaa ja hirvittää ja mielessäni olen valmis tekemään mitä vain, ettei joutuisi synnyttämään sektiolla. Jopa asiasta keskustelu saa kyyneleet silmiini - sen verran mörkö siitä on tullut. 

Sinänsä tämä pelkohan on täysin järjetön, sillä vain harvoissa tapauksissa sektioon päädytään jo ennen kuin alatiesynnytyksestä on edes puhuttu. Mutta sillä tiedolla on paha lohduttautua - varsinkin kun pikkuinen on ollut perätilassa joka ultrassa jossa olen käynyt.

Mikä tällaisen pelon sitten aiheuttaa?

En ole tälle keksinyt mitään muuta selitystä kuin sen, että kummityttöni syntyi sektiolla melkein viisi vuotta sitten. Kaikki ei mennyt aivan kuten suunniteltua, sillä leikkaushaava ommeltiin umpeen jotenkin niin väärin, että kummityttöni äiti joutui kuukausien ajan käymään terveyskeskusksessa tyhjennyttämässä leikkaushaavan alle jääneeseen "pussiin" kertyvää verta.

Silloin se ei tuntunut kauhistuttavalta tai järkyttävältä asialta - lähinnä harmitti toisen puolesta kun ensimmäiset kuukaudet pienen vauvan kanssa saivat varjokseen moisen vaivan vain siksi, että sairaalassa oli toimittu väärin. Nyt kuitenkin kun synnytys omalla kohdalla lähestyy, huomaan asian vaivaavan minua. Tiedostan hyvin kuinka epätodennäköisiä tällaiset ns. hoitovirheet ovat, mutta sekin on varsin laiha lohtu.

Miten tästä eteenpäin?

Olen tietysti puhunut tästä asiasta niin miehelleni, äidilleni kuin neuvolassakin. En vielä tiedä onko minulla tarvetta päästä pelkopolille asiasta puhumaan. Ehkä seuraavalla neuvolakerralla kahden viikon päästä avaudun taas asiasta ja mietin asiaa ammattilaisen kanssa.

Onko muilla ollut synnytykseen liittyviä pelkoja? 

Tänään kävimme miehen kanssa ostamassa vauvatilpehöörit (vaipat yms. hoitotarvikkeet) valmiiksi, joten käytännössä olemme valmiit siihen, että vauva tulee. Toki toivomme hänen vielä viihtyvän hyvän tovin kohdun turvassa. ♥



Mies rakentaa paraikaa Ikeasta hankkimaamme lipastoa. Kun se on valmis, saan vihdoin alkaa järjestelemään huonetta.



6 kommenttia:

  1. No minulla on juuri toisinpäin, sektio ei ahdista, alatiesynnytystä en halua ajatellakaan. Hassua kun kirjoitit "luonnollinen alatiesynnytys" - minusta taas mikään ei kuulosta luonnottomammalta kuin ihmisen puristaminen vaginan läpi. :'DD Yyhh. Vaikka sektiostani tulikin (myöhemmin) komplikaatioita, haluaisin silti mieluummin uuden sektion kuin alatiesynnytyksen.
    Mielestäni synnytyspelot ovat todella ymmärrettäviä, oli se sitten alatie- tai sektiopelkoa. Huonosti mennyt synnytys voi vaivata mieltä monta vuotta. Toivottavasti saat apua pelkoon! Ja toivottavasti sektiolle ei ole tarvetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on että miellämme niin eri tavalla tuon luonnollisuuden ja.muutenkin kaiken synnytykseen liittyvän. Kiitos kannustavasta viestistäsi :)

      Poista
  2. Minun synnytyksestä on aikaa v.-81.
    Pelkäsin kuollakseni alatie synnytystä.Siihen aikaan kätilö sanoi:Oisit ajatellu ennenkuin saatoit itsesi tuohon pisteeseen!!!.??? :((..ja siitä lähettiin,pelko oli kauhea,sanoin etten osaa,enkä kykene,olin paniikissa,Kunnes huoneeseeni tuli maailman ihanin nainen "opiskeli lastenlääkäriksi" sanoi saako tulla minun avuksi,haluua olla synnytyksessä matkassa,nähdä synnytyksen ,ei ollut lääkärillä omia lapsia,Ja sama lääkäri tarkisti minun "reippaan pojan "yksi-vuotis tarkastuksen:)),Kiitän Luojaa tuosta lääkäristä!.Minun kokemukseni synnytyksestä ,tuohon aikaan ois ilman tuota lääkäriä niin ollu kauhea,vanhapiika ,kiukkunun kätilö.joka huusi,,,voi ajat ovat parantuneet ja kohtelu,olin avoliitossa ja vähän vanhapiika kohteli kuin jotakin yleistä -naista.Ja niitäkin pitää kohdella hyvin!!! :)
    Minun synnytykset jäi yhteen!!!
    Puhu peloistasi!!! ehdottomasti!!!
    Kaikki menee hyvin!!
    Ihanaa odotusta:):):)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ajat ovat muuttuneet, hurjalta kuulostaa. :O

      Kiitos kannustavista sanoistasi! ❤️

      Poista
  3. Rohkeasti asia puhheeksi uudestaan neuvolassa, jos yhtään siltä tuntuu :)
    Mie oon käynyt kolme kertaa pelkopolilla, ja niistä on ollut paljon apua. On juteltu ihanan kätilön kanssa, käyty katsomassa synnytyshuone ja muutkin tilat, ja sain ylimääräisiä ultria ja sen mukana lissää mielenrauhaa, että pikkuisella kaikki hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla kokemusta tuosta pelkopolista. Pitänee avautua neuvolassa ja miettiä olisiko siitä minullekin apua. Kiitos viestistäsi ❤️

      Poista